Jos eksyt syömään jonkun kotiin tai paikalliseen ravintolaan (ei hienoon, vaan sellaiseen kämäseen, mistä ei ees tiedä että onko se koti vai ravintola vai mikä..) niin voi olla varma ettei ruoka lopu. Kun olet täynnä, etkä jaksa syödä enempää, täytyy suurinpiirtein hypätä sen lautasen päälle ja huutaa "bugjo!". (Ei varmasti kirjoiteta noin, mutta tuolta se kuulostaa) Ei sekään paikallisia rouvia aina estä, ne löytää kuitenkin jonkun kolon mistä saa heitettyä lautaselle vielä yhden puhvelinpalasen. (Julille.. Katalle ne heittää jonkun kukkakaalin) Ja jos menee sanomaat, että "ali ali" (ihan vähän) lisää, niin sulla on edessä pian täysi lautasellinen. Tai jos vietetään iltaa jossain istuskellen ruokaa kannetaan koko ajan lisää ja lisää sitä mukaan kun se vähenee niin kauan, että lähdetään nukkumaan. Ja kaikki on aina yhteistä. Ihan hyvin voit napata toisen lautaselta ruokaa tai sitten pöytään tuodaan vain isoja lautasia, mistä kaikki voivat syödä. Ja yleensä paikalliset syövät käsin. Ollaan itsekin päästy sitä muutaman kerran koittamaan ja se on yllättävän hauskaa! Kun sen oppii.. Mutta ei niin viitsisi kyllä joka päivä syödä. Ja yleensä täällä syödään lattialla istuen. Sekin on hauskaa aina välillä.
Nepalilaiset ei syö kovinkaan paljon lihaa. Yleisimpiä ovat puhveli,vuohi ja kana. Julin tulee syötyä lihaa ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Nepal on oikea kasvissyöjien paratiisi, eikä kyllä lihan puute haittaa Juliakaan, koska kasvisruoka täällä on niin hyvää. Ruoka on erittäin hiilihydraattipitoista ja rasvaista. Kuntokuurille sitten Suomessa! Ei täällä jaksa stressata!
Nepalilaiset ei syö kovinkaan paljon lihaa. Yleisimpiä ovat puhveli,vuohi ja kana. Julin tulee syötyä lihaa ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Nepal on oikea kasvissyöjien paratiisi, eikä kyllä lihan puute haittaa Juliakaan, koska kasvisruoka täällä on niin hyvää. Ruoka on erittäin hiilihydraattipitoista ja rasvaista. Kuntokuurille sitten Suomessa! Ei täällä jaksa stressata!
Ja ruoka on todella halpaa. Kanttiinissa syödään alle eurolla per naama ruokineen juomineen. Jos oikeen kalliiseen ravintolaan menet, niin saatat joutua pulittamaan jopa kymmenen euroa ruuasta ja juomasta. Viisi euroakin on kallis. 1-3 euroa on sellainen sopiva hinta.
Aamupala syödään kotona 7.30. Aluksi isot annokset niin aikaisin aamulla kauhistuttivat, mutta nopeasti niihin tottui. Perus aamupaloja meillä on mm. nuudelit, puurot, pasta, leipä jne.
Bun ja veg pakora |
veg pakora ja kookosrusinariisipuuro |
Lounas syödään 11.30 kanttiinissa. Yleensä otetaan momoja tai nuudeleita. Ja jumbo milk tea!!
veg momos (momot maksaa 0,50-1e paikasta riippuen) |
fried noodles |
Töiden jälkeen noin kolmen aikaan meillä on kotona tarjolla teetä ja sen kanssa jotain pientä, esimerkiksi keksejä, omenaa tai jotai pientä suolaista.
Ei ollu kuvaa maman teestä:D |
Seitsemän aikaan syödään päivällinen. Yleensä meillä on tarjolla dal bhatia, välillä on sellaisia lettuja joiden väliin voi laittaa esimerkiksi kikhernekasiketta.
Juhlaruokiakin ollaan päästy välillä syömään mm. Dasainin aikana.
Jälkiruokakulttuuria täällä ei hirveästi luojan kiitos ole. Joskus tarjolla on curdia, joka on vähän niinkuin jogurttia. Tosi hyvää varsinkin hedelmien kanssa!
Jälkkäricurd |
Ja sitten vähän vielä ravintolaruokia, koska kukapa ei tykkäisi katsoa kilometrin mittaista postausta erilaisista ruuankuvista..
Aina on ehtinyt hiukan maistaa ennen kuin muistaa ottaa kuvan. |
kämärafla mutta hyvä ruoka! |
aamupala @ New Orleans |
Alkupaloja La Dolce Vitassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti